Ensimmäisen viikon tunnelmia

Ensimmäinen viikko on kulunut pääasiassa La Defensessa (kuva ylhäällä) kulttuurishokilla maustettuna. Tunnelma La Defensessa on varsin erilainen muuhun Pariisiin verrattuna. Paikka on lyhyesti kuvattuna moderni ja täynnä töihin rientäviä business ihmisiä, mutta silti mukava paikka asua, jossa kaikki tarvittava on lähellä.

Kulttuurishokin piirre yksi: väsyttää. Myös valvominen saattaa aiheuttaa osansa väsymyksestä..

Kulttuurishokin piirre kaksi: asiat tuntuvat arkisilta eikä kaikesta jaksa innostua.

 Muut oppilaat tosin jaksavat, joten on nähtävyyksiäkin tullut kierreltyä. Edes evästäminen Eiffelin kupeessa ei antanut "kiksejä", (toisaalta tornin kun näkikin jo neljättä kertaa, mutta SILTI). 

Normaalisti tämä vaihe kulttuurishokista tulee myöhemmin kuin heti alussa, mutta tällä kertaa tämä vaihe iski jo ensimmäisellä viikolla pariksi päiväksi.

Toisaalta keskustelu saksalaisen vaihto-oppilaan kanssa asiasta antoi myös erilaisen näkökulman: olisiko Eiffel-torni vielä kiinnostavampi itse löydettynä, mikäli sitä ei olisi jo nähnyt niin moneen kertaan kuvista? 

Kulttuurihokin piirre kolme: nälän tunteen vaihtelut. Toisena päivänä on jatkuva nälkä ja seuraavana ei huvita enää syödä ollenkaan.

Toisaalta on helpompi olla vaihdossa maassa, jonka ruokatottumukset tietää. Supermarketissakin on mukavampi suunnistaa, kun pystyy lukemaan kylteistä mistä mitäkin löytyy. Kuitenkin eteen on sattunut jo yllätyksiä, joita ei muistanut. On esimerkiksi lähes mahdotonta löytää hehtaarimarketista pekonisiivuja ja ruokakermaa. Isoja kinkku”viipaleita” sen sijaan löytyy hyllyittäin. 

Pakkauksissa on suomalaisten vanhojen tuttujen leikkelepakettien sijaan 2-10 kappaleen jättikinkkuleikepakkauksia noin 15 eri merkissä hyllyissä rivissä (kuvassa esimerkki kinkkupakkauksista).

Kaiken alku

Ota siivet selkään ja lennä pois tutusta ja turvallisesta, riko tottumukset.







Ranskassa taas. Ja vaihdossa. Tälle kertaa vain Pariisissa. Edellisestä vuodesta Etelä-Ranskassa AFS-kansainväisyyskasvatusjärjestön (www.afs.fi) kanssa onkin jo vierähtänyt tovi, neljä vuotta.

Tämä vaihto tuo tullessaan uuden alun, itsenäistymistä ja teorian käytäntöön panoa. On hauska nähdä, kuinka voimakas kulttuurishokki sitä tällä kertaa tulee, vai huomaako shokkia edes, vaikka onkin ICL:ää (Intercultural Learning) koittanutkin jo muille opettaa.

Syy, miksi tämän blogin perustin, on se, että tämä toivottavasti voi opastaa ja innostaa muita. Ensimmäinen vaihtokokemukseni oli erittäin haastava, sillä kieltä en osannu juuri lainkaan kun ensimmäisen kerran Ranskaan saavuin, mutta nyt se jo luonnistuu vallan eri tavalla. Haluankin nähdä, miltä tuntuu ehkä osiltaan helpompi, ainakin erilainen vaihto samassa maassa. Sillä jokaisellahan on aina oma kokemuksensa vaihdosta, oli missä tahansa päin maailmaa tai jopa samassa kaupungissa. Kaikki on kiinni ajasta, paikasta ja tuurista. Ei ole oikeaa eikä väärää tapaa olla vaihdossa, on vain variaatoita. Ja vaikka yksi, kaksi tai kaikki kosketukset vieraiden kulttuurien kanssa olisivatkin olleet enemmän tai vähemmän onnekkaita, kaikki voi muuttua, ja muuttua jopa arkipäiväiseksi. Sillä lopulta kaikki on vain arkipäivää, just handling with other people as everyday.

Tää blogi onkin ikkuna elämään Pariisissa, kaksinkertaisin vaihtarin arkeen kulttuurishokkeineen ja huippuineen. Koitan kerätä tähän yhteen fiiliksiä tuntemuksistani vaihdon aikana kuvin, aforismein ja lyhyin tekstein jaettavaksi vähintään kerran viikossa.

Nauttikaa!

-i

"Travelling is the only thing you buy that makes you richer."